Kivoja kuulumisia Auralta!

Goudan kanssa on myös käyty rokotuksissa. Eläinlääkäriltä tuli kehuja paitsi luonteesta, myös rakenteesta. Kiitos niistä kuuluu myös Hetalle ja Teijalle!
Koirakoulussa on käyty tutustumassa, karpalosoita ja metsäpolkuja sekä peltoja on koluttu ahkeraan. Ensimmäinen jäniksenkäpäläkin on kannettu kotiin ;)
Sivulletuloa ja vierellä kulkemista harjoitellaan uusina asioina.
"Koiraveljeksilläkin" on jo oikein ideaalit välit keskenään :)

Hienoa Gouda, niin sitä pitää! Mekin alotetaan nyt tehotreeni remmikävelyä, kun ollaan tähän asti lähes tulkoon vaan vapaana hutkuteltu. :)

Terveisiä Tiinalta täältä varsinais-suomesta. Rokotuksilla on käyty ja leikkikoulu aloitettu. Leikkikoulussa on ihan huiman hauskaa kun saan peuhata kokonaisen tunnin muiden pentujen kanssa.Rokotuksilla eläinlääkäri kehui minua todella rauhalliseksi, eli sain huijattua sitä täysin. :D
Hihnassa lenkkeilyä on harjoitelta ja melko hyvin se sujuukin, ainakin niin kauan kun jaksan keskittyä. Turussa käytiin tutustumassa kaupungin ääniin ja elämään, eikä minua jännittänyt ollenkaan. Jälkeenpäin kyllä uni maistoi. Koti kun on täällä lähes maalla, niin pääsen metsään juoksentelemaan lähes päivittäin. Kaikki sujuu siis todella mallikkaasti ja minulla on jo tosi monta koirakaveria.

Terveiset myöskin Evalta täältä pohjois-pohjanmaalta. Rokotuksella mekin ollaan käyty ja toisella pitäs vielä käydä. Olin aivan älyttömän nätisti kun eläinlääkäri pisti minua. Muutenkin hän kehui minua hyväksi koiraksi ja ei löytänyt minusta mitään vikaa. Mekin kävellään hihnassa, mutta minua kyllä kiinnostaisi hirmuisesti tutkia paikkoja. Kyllä minäkin reippaasti kävelen omalla paikallani jos vaan malttaisin. Metsällä osaan kävellä jo reippaasti. Kerran olen uinutkin mehtälammessa kun menin juomaan ja vahingossa liukastuin. Haulikon ääni ei pelota minua. Minullakin on monia koirakavereita. Ennen ensin vähän ujostelin kun muut olivat niin isoja mutta nykyään olen ensimmäisinä leikkimässä. Kotona olevat kissakaverini ei minua oikeen ymmärrä, mutta nekin joskus nukkuvat vieressäni. Meilläkin on kaikki oikein hyvin.

Kiva kuulla! Mitähän Violalle ja muille pojille kuuluu? Laitelkaahan rohkeasti kommentteja.

Terkkuja myös täältä Ilomantsin suunnalta. Ollaan myös käyty rokotuksilla. En vaan millään olisi malttanut pysyä siinä lääkäritädin pöydällä. Olisi ollut kaikkea muuta paljon kivempaa tutkittavaa. En kyllä edes huomannut sitä piikkiä! Ollaan myös kuljeskeltu metsässä ja käyty tutkailemassa erämiesten majalla, miltä siellä näyttää. Ainakin siellä oli paljon uusia hajuja ja valtavan suuri kuralammikko....Täällä vaan en uskalla oikein mennä pimeällä ulos ihan yksinäni, kun tässä nurkissa kuulemma käyskentelee yksi sellainen "paha susi" ja pari ilvestäkin on tässä kotini ympäristössä nähty...hui, hiukka minua pelottaa...Olen jo melkein sisäsiisti...joskus vielä lirahtaa, kun oikein innostun leikkimään Amin kanssa.
Minullakin on melkein joka naapurissa koirakaveri. Kaikki vaan ovat ihan erinäköisiä, kun minä, mutta haitanneeko tuo. Olen myös aika rohkea, en pelkää mitään....Ihan kivasti meillä menee. Odottelen sitä valkoista taas satavaksi maahan...sainkin siitä jo vähän nauttia eräänä aamuna. Lähetän täältä kovasti iloisia haukkuja siskoille ja veljille. Ai niin, painan jo viisitoista kiloa..

Terkut myös meiltä täältä Kouvolan suunnilta :) Pojusta on tullut jo hirmu iso poika, punnittiin tossa alkuviikosta ja painoa oli piirun vaille 20 kg :) Kovasti on koiraa ihasteltu lenkeillä ja varsinkin kropasta ja karvasta on tullut kehuja kun kuulemma kiiltää oikein kivasti! Nyt kun ei oo vesilätäkköjä missä tassutella niin korvaavaa tekemistä ollaan löydetty lumikasoista, niihin on kiva hypätä ja välillä tulee ihan itku Pojulta kun ei pääsekään itse ylös sieltä.. Mut eipä haittaa menoa, hienosti jaksaa touhuta pihalla mummilassa kun tehdään lumitöitä, puolitoista tuntiakin menee nopeasti kun haukkuu ja jahtaa lumikolaa ja hakee palloa lumihangesta :) Pojulla ei vaan ihan aina kotona sisällä kärsivällisyys riitä kun äitin pitäis tehdä joulukortteja ja silloin ei ehdi riekkua lapsen kanssa.. Takapihalla Poju viettää paljon aikaa, pyytää ulos vaikkei pissahätä olisikaan kun ulkona on niin kiva telmiä ja kuunnella ääniä. Taitaa olla myös vähän vahtikoiran vikaa Pojussa, oman pihan ohikulkeville koirille pitää vähän antaa ääntä ja samoin jos joku vieras tulee autolle eikä äiti kerro etukäteen että joku tulee :) Sisällä ei juurikaan haukuta, mutta lauletaan kyllä jos sattuu sopiva laulu tulemaan telkkarista tai radiosta! Poju ulvoo ihan tahdissa ;)